Joskus korut eivät synny ihan tuosta vain,
musta-valkoista piti tekemäni. Muu osa kaulakorusta oli aika iisi, lasirondelleja ja kirkkaanhopeanvärisiä välihelmiä, mutta riipukseksi suunnittelemani ei sitten toiminutkaan.
Koru lojui pöydällä pitkään ja olin tekemässä jotain aivan muuta kun käteeni sattui Tallinnasta ostamani riipus, suomalaista labradoriittia, täysin epätäydellinen yksilö tämä, ehkä juuri siksi viehätti minua!
Vielä mietin miten kiinnitys koruun ja silmiini osui "epäonnistunut" kieputeltu osa, jota hieman muokkaamalla sain oivan ripustimen.
Pitkahkö koru ei lukkoa kaivannut, ja suht yksinkertaisena on varmasti juuri halutunlainen.